elämää
Elämä ei aina mene niinkuin sen suunnittelee menevän. Sen olen monesti jo todennut ja saan todeta varmasti vielä tulevaisuudessakin. Aikani on mennyt nyt arjen pyörittämiseen yksin kun isäni joutui autokolariin. Luojalle kiitos ettei pahempaa sattunut, mutta lihassäryt ja flunssa ovat vieneet nyt kolmatta viikkoa isän voimat. No onneksi on jotakin mitä odottaakin, sillä lähdemme yhdessä laivalle 11.2! Tälläistä tällä kertaa =)
Avainsanat: mun elämä